Jokelan mylly-ympäristö

Suur-Valkealan tullin tilikirjan mukaan vuonna 1586 oli koko Jokelan alueella kaksi myllyä ja Saarennon kylällä yksi. Veroluettelon mukaan Saarennon mylly oli koko alueen tuottoisin.

Ennen v. 1832 toimeenpantua isojakoa Jokelan virran Myllykoskessa sijaitsi kaksi myllyä, yksi kosken kummallakin puolella. Toinen niistä tuhoutui tulipalossa ja toisen veivät tulvavedet mennessään. Vuonna 1848 Valkealan seurakunnan kappalainen Erik Vahlberg sai Viipurin kuvernöörin virastosta oikeuden rakentaa paikalle kahden kiviparin jauhomyllyn. Vuonna 1899 mylly siirtyi Osakeyhtiö W. Gutzeit & Co:n hallintaan. Sittemmin mylly tuli Valkealan kunnan omistukseen. Myllyn koneisto on säilynyt tyydyttävässä kunnossa.

1910-luvulle tultaessa Gutzeit & Co rakensi vanhan huonoon kuntoon päässeen myllypadon tilalle uuden. Siitä tehtiin osittain kivipato. Se oli hieman entistä alempana. Patoa on myöhemmin uusittu. Viimeisin uudistustyö tehtiin 1990 – luvulla. Myllyn ympäristö on myös geologisesti merkittävää aluetta. Kosken vastarannalla on harvinaislaatuinen vaakasuora hiidenkirnu, joka on syntynyt n. 9000 vuotta sitten. Lähistöllä on myös kampakeraaminen asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee Käyrälammen pohjoisrannalla eikä sieltä valitettavasti ole ajoittavia löytöjä. Asuinpaikan sijainti on tyypillinen, se sijaitsee pohjoistuulilta suojassa hiekkaharjun etelärinteellä.

Jokelanjoen, Käyrälammen ja Jyräänkosken vesialueet ovat olleet osa ikivanhaa eräreitti. Alue on maisemallisesti merkittävä kokonaisuus